lauantai 14. marraskuuta 2015

Mitä kuuluu?

Kiitos hyvää! Pt asiakkuutta on takana nyt          10viikkoa ja muutoksia on tapahtunut huimasti!
*5vkoa sitten paino oli -5kg, sen jälkeen en ole käynyt puntarilla
*keho on muokaantunut jo jonkin verran, selkäläskit on hävinneet ja olo on ryhdikäs
*kroppa ottaa treeniä vastaan ihan mielettömän hyvin; painoja on nostettu salilla aloituksesta 2-30kg liikkeestä riippuen.
*pk-juoksun keskinopeus on noussut melko paljon, itseasiassa kilometrivauhti on vähän yli minuutin nopeampi
* into tehdä on kova, liikkuminen on kivaa!
*maha on jatkuvasti täynnä, nälkää en näe. Syön samaa mitä muutkin meidän perheessä.
*kotitreenejä on 1-3krt/vko, salilla käyn 2krt/vko. Kotitreeneissä on usein mukana joukko pienempiä jumppaajia.

Pään kanssa on vielä työtä, paljon työtä! 
Tässä kuluneella viikolla tehtiin sellainen päivän reissu Helsinkiin ( 400<km suunta) ja annoin itselleni luvan vapaaseen syömiseen koska se on normaalia, tervettä ja sallittua kun sitä tekee silloin tällöin ja kohtuudella.
Aamupalaksi puuroa, lounaalla mäkkärissä salaatti, välipalana banaani ja skyr. Sitten repesi maailma: päivälliseksi ABCllä vuohenjuustobroileri jonka kanssa light kola ja paljon salaattia, autoon mukaan 120g irtokarkkia. Kotona iltapalaksi omena.  Tiedostan että tuo oli ihan fine  koska se oli se yksi kerta, yksi ylimääräinen päivä jolloin söin "ohi" enkä edes mitään mättö-övereitä, mutta silti!
Silti jostain hiipi itsesääliä korvaan kiljuva ankeuttaja joka huutaa,kuiskii,piikittelee mun korvaani kuinka lihava,ällöttävä Ja selkärangaton minä olen kun tuolla lailla söin ohi ja vielä ihan luvan kanssa!
Hyi minua, siinähän läski nyt jumppaan kun olet syönyt liikaa, kilot ei tipu ja perse leviää. Hyi sua!

Tästä, juuri tästä on päästävä eroon. Mieleni on. Vääristynyt ja sairas eikä se osaa ajatella ruokaa järkevästi, mieli joka näkee kaiken mustavalkoisena.
Miten tämä korjaantuu?




perjantai 4. syyskuuta 2015

Miten meni noin omasta mielestä?

Tässä se nyt on, Tampere Maraton 2015, matkana puolimaraton.

Saavuttiin paikalle hyvissä ajoin ja ehdittiin vähän syödä välipalaa ja vaihtaa vaatteet. Käväistiin vessassa ja napattiin LähiTapiolan kojulta lahja ensijuoksijoille. Vähän yhdentoista jälkeen vietiin tavarat säilytykseen ja sen jälkeen sitä oikeastaan vasta alkoi ymmärtämään mihin sitä on päänsä pistänyt.

Aamulla sääennuste lupaili +18 mutta lämpötila oli tuossa vaiheessa yli +20. Laitoin lippiksen päähän ja täytin pullon hartsportilla. Lähtö tapahtui 12.00 ja vaikka sitä kuinka oli suunnitellut juoksevansa omaa vauhtia niin kyllä siinä vaan paineltiin ensimmäiset kilometrit jopa pari minuuttia lujempaa mitä olin suunnitellut.Tässä vaiheessa pisti silmään maratoonarit jotka pinkoivat meidän puolikkaankin juoksijoiden ohi sellaista vauhtia että olisin itse tipahtanut vauhdista jo sadan metrin kohdalla. HuH!

 Ensimmäiset kolme kilometriä meni hyvin, sitten alkoi hyytyä. Kehossa tapahtui jotain eikä se ollut selitettävissä ainoastan vauhdikkailla enmsikilometreillä.
 Olin niiin vihainen itselleni että olin lähtenyt liian lujaa, syke pomppi 180ssa ja hidastin vauhtia, omaa juoksua olin kuitenkin lähtenyt tekemään. Jopa oma hengitysrytmi tuntui olevan ihan sekaisin! Puhuminen oli ihan kummallista puuskuttamista ja koko kropasta oli voimat jossain hävikissä.
Aurinko porotti ihan mukavasti ja yritin kovasti juoda.
3km huollosta join vesilasillisen ja 7kilometrin kohdalla pysähdyin huoltopisteelle ottamaan urkkajuomaa ja vettä. 3-8km väli sisälsi yllättävän paljon ylämäkeä.
 Syke pysyi edelleen 180kohdalla ja kuumuus tuntui koko kropassa. Tajusin ettei näillä sykkeillä juosta koko matkaa joten vaihdoin kävelyyn siksi aikaa että sykkeet laskee 160>, sen jälkeen taas hölköteltiin eteenpäin. Sykkeet kiri hyvin nopeasti takaisin 180. Jossain 8km kohdilla tuli täysi stoppi. Kroppa teki lakon ja nojasin aitaan, siinä huilailin minuutin ja ajattelin mikä meni vikaan. Keskeyttäminen kummitteli mielessä sillä jo 10km kohdille pääsy tuntui tekevän tiukkaa. Kävelyksi taas ja parinsadan metrin jälkeen oli joku liikenteenohjaaja joka kehotti juomaan vettä, tsemppasi eteenpäin. Siinä vaihdoin taas juoksuksi ja seuraavalla huoltopisteellä täytin pulloni vedellä ja vedin pisteeltä vettä ja urkkajuomaa, yksi kupillinen päähän.

Jotenkin kummasti ensimmäinen kymppi saatiin täyteen, aikatavoitteet heitin romukoppaan tässä vaiheessa, tavoite oli enää päästä maaliin. Kaikki ahdisti, ärsytti lippis päässä ja joku järjestäjistä sen multa ottikin talteen ja vesipullokin tuotti ärsytystä. Hassuinta oli kun oltiin lähellä stadionia niin moni kannusti ja tsemppasi että "enää pari kilsaa maaliin" , kärki kun juoksi meidän ohi juuri ennen 9km kohtaa  :D
 Tasaisin sykkeet taas Sinne 160tienoille ja lyllersin eteen hitaasti mutta varmasti, se yleisön ja järjestäjien tsemppi oli ihan mieletöntä! joka huoltopisteeltä otin vettä ja täytin pulloni, pullosta matkalla suuhun ja päähän vettä. 18kilometriä kun olin mennyt annoin luvan itselleni vaihtaa kävelyyn kahdeksi minuutiksi, juoma hölskyi mahassa eikä siis jostain syystä imeytynyt. Kävelyn jälkeen juoksuksi, sykkeet pysyi 170kohdilla. Aikaa oli mennyt jo niin kauan että tiesin juoksevani ihan viimeisenä, maratoonarit toki teki vielä kanssani matkaa. Siinä vaiheessa kun tultiin stadionin lähelle alkoi kyyneleet nousta silmiin, stadionille kun tultiin niin taputukset oli valtavat ja se kannustus ! minä lyllersin minkä jaksoin, näin miehen maaliviivalla ja jostain sain voimaa juosta lujempaa.
MAALI! Minä tein sen! Vaikka kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan niin en antanut periksi, vaan pääsin perille. Maalissa mitali kaulaan, kävelin varjoon ja makasin maassa. Samalla tajusin että pitää päästä vessaan, kävelin paljain jaloin ja viileä maa tuntui ihanalta. Vessakäynnin jälkeen tuli ihan järkyttävän kylmä, lähdettiin maalihuoltoon syömään keittoa ja juomaan. Oma olo oli oikeasti heikko, yksi lusikallinen ja taas vessaan. Matkalla vessaan nousi oksennus ja oksensin lähimpään roskikseen, kylmyys oli ihan järkyttävä ja tajusin että pyörryttää. Makasin varjossa jalat seinää kohti hetken kunnes pääsin jatkamaan matkaa vessaan, jopa puhuminen oli hankalaa. Taas takaisin ruokapöytään, mehua meni laIllinen ja taas alkoi pyörryttää. Kipinkapin ulos oksentamaan ja sitten jalat pettikin alta. Seuraava havainto on siitä kun mies pitää jalkoja ylhäällä ja ea-väki tulee siihen, ne ihanat talutti minut ensiapuun vähän huilimaan ja ambulanssi kävi antamassa tunnin armonaikaa ennen tippaan laittoa. Ensiavussa makasin sängyllä ja pyrin juomaan pieniä määriä kerralla, sain lasillisen osmosalia ja olo alkoi kohenemaan, kylmyys jatkui mutta pysyin omin jaloin pystyssä. Mikälie oli kropassa mennyt sekaisin kun ei nesteet olleet imeytyneet. Lähdettiin autolle ja kohti ystävän kotia jossa kävin suihkussa, matkalla kotiin käytiiN pitsalla mutta olo oli edelleen niin heikko ettei syöminenkään oikein onnistunut, 1/4pitsasta meni alas, matkaevääksi hain kaupasta vähän kokista. Kotiin saavuttiin 22.00, join väkisin litran mehua, painuin sänkyyn. Nyt aamulla on jo nälkä ja olo alkaa olla normaali.


Aikaa meni yli puolituntia enemmän mitä piti. Mutta juostiinpa kumminkin.

Mitä jäi mieleen? Järjestelyt sujui hyvin ja kaikki ihmiset oli ihania! Yleisöä oli mukavasti matkan varrella ja reitti oli kaunis! Pari tuntia juoksun jälkeen oli olo ettei enää ikinä , mutta matkalla jo oli jotain puhetta Tahkon vuorjuoksusta, siellä oli kuulemma 12km matkatkin joka ei olisi niin paha rasti kuin tuo puolikas ;)

torstai 27. elokuuta 2015

Jottei tämä olisi liian helppoa

Ettei tämä valmistautuminen lauantaille kävisi liian helpoksi niin lapsista 5/7 on tällä hetkellä jäätävässä räkätaudissa. Yritän itse kovasti ennaltaehkäistä omaa tautiani vetämällä ihan just in case vähän  (400%) ylimääräisiä vitamiineja, iltateeksi Buranaa ja finrexiniä ja pesemällä käsiä neuroottisesti sekä saippualla että käsidesillä.
Just in case.

Jos käyttäisin alkoholia nyt olisi ehkä sellaisen sisäisen puhdistumisen paikka. Tyydyin kuitenkin anopin neuvoon, joka oli taikajuoma suoraan kuuluisasta "ennenvanhasta": litra vettä johon ruokalusikallinen merisuolaa. 
En tiedä kuoliko pöpöt mutta maha ainakin puhdistui ;)

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!





torstai 20. elokuuta 2015

H-hetki lähenee

H-hetki alkaa olla lähellä, yhdeksän yötä puolikkaaseen.

Mikä fiilis?
Kiitos, ihan hyvä fiilis. Usko siihen että maaliviiva ylitetään kolmentunnin hujakoilla ja maaliin päästään on luja.  

Mikä jännittää?
No vähän kaikki; ehditäänkö ajoissa paikalle, kramppaako jalat, osaanko juosta tarpeeksi hiljaa, mitä jos sattuu hellepäivä.. 

Miten olet valmistautunut?
Hyvin. Vielä tällä viikolla juoksen yhden hieman pidemmän lenkin (11-12km) hissukseen, käyn kävelyllä ja pyöräilemässä. Näiden lisäksi olen mennyt kovan 5km ja rauhallisen 7km ja pyöräillyt. Ensi viikko sisältää pari 30min hölkkää, vähän kävelyä ja pyöräilyä.

Oletko huoltanut kehoasi?
Tänään kävin toistamiseen hierottamassa jalkani. Ihanaa!





keskiviikko 12. elokuuta 2015

Vs relax ~ huvin vuoksi.

Käytiin tänään taas relaksilla lasten kanssa. Kolme jäi kotiin mummon hoiviin ja neljä lähti mukaan. Siinä uimakamppeita pakatessa ajattelin tehdä paikasta ihan oman bloggauksen sillä se on ihan mieletön! Vai onko jollain tiedossa jossain vastaava? Epäilen ;)

Vs.relax on siis yksityinen uima-/sauna-/oleskelutila, se sijaitsee vähässäkyrössä, n30kilometrin päässä Vaasasta ja 50km päässä seinäjoelta. Vs.relaxin voi varata kuka tahansa; yksin tai porukalla käyttöönsä näppärästi netin kautta tai puhelimella. Siis koko tila VAIN omaan käyttöön, ihan mieletöntä! Tässä tilassa on mahkuja vaikka mihin, työporukalla viettää tyky-päivää, urheilujoukkueen kanssa puida mennyttä/tulevaa peliä, perheen kanssa viettää laatuaikaa, tyttöjeniltaa, miesteniltaa, younameit-iltaa!

"Relaksilla" on siis kolme(3) saunaa
*10hengen sauna jossa on 42" telkkari( miettikääpä vaikka lätkän mm-kisat saunassa!)
*infrapunasauna
*3hengen sauna





Saunojen lisäksi sieltä löytyy lämmin uima-allas joka on 32m2. Uimiseen löytyy jos jonkinmoista kelluketta sekä monta vesijuoksuvyötä. Näin lapsiperheen näkökulmasta iso plussa takaperon uimarenkaista joissa haarojen välistä menee sellainen pala joten 2v:kin paineli menemään kuin parempikin uimari! 
Uima-altaaltakin löytyy telkkari, Pohjanmaalla kaikki ku on  suurta 
Niin telkkarikin on vaatimaton 60"(taas, miettikääpä vaikka niitä lätkän mm-kisoja!)















Lisäksi löytyy keittiö, meilläkin oli iltapala-kamat mukana. Tilaa ruokailulle on paljon, sillä paikasta löytyy keittiön lisäksi myös lämmin terassi ja ulos on juuri valmistunut myös ihana ulkoterassei!
Mahdollisuus on tilata ruokaa myös pitopalvelusta, tällöin kuitenkin minimitilaus on 10hengelle. Kahvinkeitin löytyy ja keittimen lisäksi on myös kahviautomaatti josta saa ehkä parasta automaattikahvia ikinä.












Paikka on täysin remontoitu vuosi sitten ja kaikki on ihanan uutta, raikasta, siistiä ja toimivaa.


Olen tykännyt paikasta ensinnäkin siksi että siellä sä olet juuri niiden kanssa joiden kanssa haluat olla. Paikka on vain teidän! Uimassakin voi rauhassa vähän lapsettaa ilman että tarvitsee miettiä mitä muut ajattelee. Hintakaan ei mielestäni ole paha, 35€/tunti. Me vietettiin tällä kertaa paikalla 4tuntia, vähempikin varmasti riittäisi mutta kuten naapurin pappa sanoo; asuulemista ei oo kiälletty!
Tai esim pe ilta 18-24.00 270€ , 10aikuista niin se on 27€/pää.

Polttarit, perhe, urheilujoukkue, työporukka, kaveriporukka, synttärit tai ihan vaan yksin.

Mahdollista on ostaa myös omia ladattavia kulkukortteja joka on käytettävissä silloin kun yksityisvarauksia ei ole (tarkista netistä) kymmenen kerran kortti aikuiselta 69,90 ja lapselta 49,90.

Samassa rakennuksessa on myös hieroja ,kosmetologi sekä jalkahoitaja jotka tekevät yhteistyötä vs.relaxin kanssa. Näihin on kuitenkin kulku erillisestä ovesta joten ei "häiritse" yksityisvarauksia. 

Ja tämä ei ole maksettu mainos, olen vain niin innoissani näin mahtavasta paikasta! 

Suosittelen lämpimästi!
www.vsrelax.fi

torstai 6. elokuuta 2015

Sanna vs jalkakipu osa1

Vasemmassa jalassa on vaivaa. Sellaista vaivaa jonka yrittää sulkea pois mielestä ja koko ajan huomaa käyvänsä päänsä sisällä taistelua keskustelua kuinka -
no onhan tää nyt paljon parempi!
 -No ei kyllä ole
 
Kipu tuntuu vasemmassa jalassa, säären sisäpuolella, n.10-15cm nilkasta ylöspäin ihan pienellä alueella. Painaessakin sattuu.
Kipu on kotioloissa ihan huomaamaton( siis melkein) mutta esim juostessa lämmittelyssä tuntuu niin pahalta että tekisi mieli jättää siihen( lenkki siis, ei jalkaa). 
Hieronta ja kompressiosäärystimet on tuoneet vaivaan helpotusta mutta se ei ole kadonnut, eilen se muistutti itsestään pahemmin kuin koskaan aiemmin. Huomasin hölkkääväni hitaammin ja toivoin mielessäni että kipu pysyisi aisoissa neljä viikkoa vielä, sitten saa sattua.

Olen harkinnut lääkäriä mutta kesäsulku on pitänyt minut pois terveyskeskuksesta.
Onneksi herra Google ja muutama keskustelupalsta ( :D ) tarjosi penikkavaivaa vaikkei se tullut ensimmäisenä mieleen. Mä kun oletin että penikat vaivaa vain tuossa säären etuosassa luun vieressä pitkittäin. 
Hoidoksi ohjeistettiin asfalttikieltoa, kylmää treenin jälkeen, kompressiosukkaa/-säärystintä, hierontaa ja kohoa. Sekä tietysti vaivan aiheuttaja pitää hoitaa pois.


Olen lukenut footbalancen pohjallisista muutamista blogeista ja juurikin keskustelupalstoilta. Pohjalliset jakavat mielipiteet aika selkeästi kahtia, osan mielestä ne on parasta ikinä ja osa sanoo että ne ovat hyvät silloin kun jalat ei tiedä mitä niiden kuuluu tehdä.

Jalan virheasennon vaikutus kehoon

Jalat toimivat koko kehon tukipilareina. Jalkojen virheellinen asento ja toiminta häiritsee koko kehoa ja saattaa aiheuttaa lihas- ja nivelkipuja mutta myös vakavampia ongelmia. Yli 75% väestöstä kärsii jonkinasteisesta jalan virheasennosta. Silti useimmat ovat täysin tietämättömiä omasta jalkatyypistään ja sen vaikutuksista koko kehoon.
Tämä kuva osoittaa ylipronaation vaikutukset kehossasi. Tukemalla jalka oikeaan asentoon koko kehon linjaus paranee, kivut vähenevät ja keho alkaa toimia oikein.

Taistelun ensimmäinen osa vaivaa vastaan aloitettiin tänään Vaasan intersportista! 
Marssin liikkeeseen ja kysyin myyjältä apua pohjallisten kanssa. Tällä hetkellä paikalla oli yksi työntekijä joka pohjallisia osasi tehdä, koska kesälomat. Tämä myyjä kertoi kuka pohjallisia tekee ja lähdin etsimään kaveria kenkien joukosta.  Satuin melkoiseen ruuhkaan mutta pitkään ei kuitenkaan tarvinnut odotella kun myyjä saapui paikalle ja valittiin yhdessä mulle pohjallisista paras vaihtoehto. Pohjalliset laitettiin metkaan uuniin ja samalla myyjä kertoi pohjallisista
 ja kyseli tarpeesta. Uunissa pohjalliset oli ehkä n. 5min, jonka jälkeen myyjä asetteli pohjallisia jalkaani ja seisoin sellaisessa telineessä. Myyjä sitten ohjeisti siirtämään painoa ensin kantapäille, sitten päkiöille. Muutama minuutti ja seisoinkin uudet pohjalliset kädessäni kassalla.pohjallisten tulee antaa kovettua n. Tunti valmistumisen jälkeen ja sitten ne onkin sisäänajoa vaille valmiit!
Palvelu oli jälleen kerran loistavaa ja tietotaito myyjällä kohdillaan, kiitos siis intersport Vaasa! 















lauantai 1. elokuuta 2015

Juoksuähky


Se alkoi hiipiä varovasti. 

Joo, tänään vois koittaa mennä pururadalle vaikka ihan kävelemään.

Käviskö sitä tänään uimassa?

Ai lähdenkö pyöräilemään?

No ei, tänään pitää juosta Xmäärä kun huomenna on sitäjatätä ettei huomenna onnistu.

Juokseminen on edelleen kivaa ja onnistumiset kantaa eteenpäin. Kuitenkin takaraivossa kolkuttaa aika jolloin ei tarvitse orjallisesti juosta. Jolloin voi pinkaista sateeseen juoksemaan just sillä hetkellä hyvä määrä, eikä ole katastrofi jos tällä viikolla jättääkin sen juoksemisen yhteen lenkkiin ja ui sen edestä.

Enää neljä viikkoa ja sen jälkeen se oli hetkellisesti tässä. Neljä viikkoa ja sen jälkeen juoksen silloin kun huvittaa, miten huvittaa ja missä huvittaa. 
Nyt jo alkaa tuntemaan syyllisyyttä siitä kun joka ilta on jokin meno mihin lähden yksin. Juoksemaan, pyöräilemään, kiipeämään portaita.

Juoksemisen tavoitteellisuus ei ole syönyt iloa juoksusta mutta se on syönyt mieltä, spontaanisti ei juuri nyt lenkkeillä. Kaipaan lomaa niin paljon kuin lomaa voi kaivata kalenterin ääreltä. Liikkuisin varmasti ihan saman verran ilman pakkoakin mutta kaipaan vapautta.

Hulluinta tässä on se että tämä on vapaaehtoista. How crazy is that?
Jos antaisin jalkojen viedä ka mielen kertoa miten tänään liikkuisin? Tiedän että liikkuisin silti mutta miettisin jatkuvasti kuinka negatiivisesti tämä vaikuttaa tulevaan puolikkaaseen. 
Hullumpaa tässä on se että en ole tekemässä mitään maailman suurinta tulosta muille.
Olen tekemässä sitä itselleni, tavoitteena päästä maaliin ja mielellään siinä kolmen tunnin hujakoissa.
Erään illan porrasjuoksukaverina toimi perheen neiti. Jaksoi paremmin kuin minä!


maanantai 27. heinäkuuta 2015

Mitä sitä tulikaan tehtyä?

Maanantai on mahtava päivä palautella sunnuntain pitkistä joten se koostui pyöräilystä maltillisilla sykkeillä. N.45minuuttia rauhallisella temmolla, keskivauhdin ollessa 16km/h. Ihana ilta-aurinko ja pieni tuulenvire. Keskisyke 138, max 156
Ps. Onko kipeytyville persluille (siis niille luille mihin sattuu kun pyöräilee) tehtävissä mitään? Pitääkö ostaa pyöräilyhousut jotta helpottaa? Eka kerta ei satu mutta voi pojat kun hyppäät pyörän selkään toisen kerran viikon sisään niin tekisi mieli taitella kylpypyyhe penkille.

Tiistai
Aamulla tuntui että edessä olisi huilipäivä; kurkku tuntui vähän karhealta ja olo oli ehkä hieman heikko. Otinkin ennen aamukahvia panadol hotin ja vedin villasukat jalkaan kuin mies flunssassa konsanaan. Iltaa kohden olo parani ja päätinkin siirtää huilipäivän huomiselle ja lähdin urheilukentälle pyörällä tekemään 3km lyhyttä vk-treeniä. No, kentälle päästyäni huomasin että  siellä oli meneillään jonkin sortin futispeli joten jätin pyörän parkkiin ja lähdin asfaltille. Matkaa kertyi edestakaisin pyörällä 8km ja juoksua 3km. Pyöräily toimi hyvin alku- ja loppuveryttelynä, juoksu kulki hyvin ja keskivauhti oli 7.22min/km mikä oli mulle hyvä ja kovahko vauhti. Puolessa välissä pidin parinkymmenen sekunnin tauon jotta sain toista säärtä vähän venytettyä.


Keskiviikko
Huilipäivä, jotain pientä piti tehdä kuitenkin joten reippailin edestakaisin kauppaan pyörällä, 6km.

Torstai
Kokeilin rullaluistimia 14vuoden tauon jälkeen ja olihan se kokemus.
Hassu homma miten kuolematon sitä onkaan ollut silloin nuorempana! Tasapainon löytäminen oli haastavaa ja pienikin alamäki  sai paniikin aikaan. 45minuuttia menin pääasiassa harjoitellen tasapainoa, jarruttamista ja kaatumista ;) sykkeetkin nousi kuitenkin vähän joten lasketaan siis treeniksi tämäkin.


Perjantai
Tämä oli ihan huippukiva treeni! Kävin tekemässä sen ystäväni kanssa. Tämä kyseinen ystävä onkin harrastanut (pika)juoksua ihan pienestä saakka ja on pärjännytkin siinä ihan SM-tasolla saakka, eli voiko parempaa treeniseuraa ollakaan? Pyörällä kentälle ja vähän hölkkää, Lämmittelyn jälkeen vedettiin  8x200m vetoja aina 200m kävelypalautuksilla, vauhti oli joka kerta hieman kovempi kuin edellinen ja mentiin siis minun vauhtiani. Ihan mielettömän kiva (rankka) ja vaihtelua tuova treeni. Lopuksi mentiin vielä vähän jäähdyttelyksi pari kertaa kenttää ympäri hölkötellen. Treeni 10+! 

Lauantai
Pieni 12km pyörälenkki, 42min. Mukava palauttelu torstain intervallista ja kevennystä seuraavan päivän pitkistä ajatellen :)


Sunnuntai

Viikon pitkis, 13.3km. Juoksu kulki ja sai päästellä tasaista vauhtia.
Ihana lenkki kaiken kaikkiaan. Olen kovin ylpeä myös siitä että vauhti pysyy hyvin tasaisena koko matkan!


Parasta tässä lenkissä oli kuitenkin kotiinpaluu: kotona odotti lämmitetty ulkosauna ja grillissä tirisi naudanlihapihvi, ehkä parasta palkkaria ikinä :D



Ensi viikko onkin viimeinen lomaviikko, äkkiä se kesä taas huristi ohitse! ❤️







sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Kenkiin uusi nauhoitus

Uusissa Asicseissa on ollut vähän ongelmia. Tai oikeastaan minun jaloissani on ollut ongelmia kun ne on olleet kengässä.
Ongelmaa ei ole lyhyillä, 1.5h> lenkeillä mutta vähänkin pidempi lenkki niin varpaat puutuu ja pahimmassa tapauksessa olen kesken juoksun irrottanut kengän hetkeksi jotta veri lähtee jälleen kiertämään.

Herra Google tiesi kertoa että vika saattaisi olla korkeassa jalkapöydässä ja pitäisi helpottaa nauhoitusta löysäämällä. Kokeilin ja se auttoi mutta silti varpaat tuntuvat oudolta loppulenkillä.

Eräs tuttava vinkkasi että kengille on olemassa ihan oma tapansa nauhoittaa, mikäli jalkapöytä on korkea. 
Siis mitä?
Eikö niitä aina nauhoiteta samalla tavalla?
No ei. 
Kunto plussassa oli selkeä ohje ja jaan sen teillekin mikäli varpaat puutuu juostessa, tässä olkaa hyvät!KLIK!


 
Uusi nauhoitus pääsee tänään testiin, katsotaan onko apua!

Syömisestä

 Mitä syödä kun juoksee? Tätä mä pohdin juoksun alkuaikoina hyvinkin paljon. En tiedä vaikuttaako mun syömiset oikeasti mun juoksuun, enemmänkin miellän että se mitä syön vaikuttaa omaan mieleeni ja täten siihen miten juoksu kulkee.

Olen kokeillut juosta parin huonosti (pitsaa, leipää, herkkuja..)syödyn päivän jälkeen ja juoksu ei kulje.
Olen syönyt tietoisesti hyvin (kts lautasmalli) ja juoksu on kulkenut.

Aina, aina liikuntapäivänä tankkan Vettä vähän extraa. Päivittäin juon n.2-2.5l vettä mutta liikuntapäivänä pyrin tankkaamaan 2.5-3l. 


Mutta mitä siis syön?
Olin kuin kunnon ravintobloggaaja konsanaan ja näpsin kuvia ruoka-annoksistani pitkin viikkoa, tässä maistiaisia :

Aamu-/iltapalat
Alkupuuroa, lisänä vielä ruokalusikallinen siemeniä, raejuustoa ja omenahilloa.

Alkupuuroa tuoreilla mansikoilla

Tuoremehua, sämpylä metvurstilla ja palat koskenlaskijaa. Alkupuuroa mansikoilla ja raejuustolla.


Luonnonjogurttia jonka päälle heitin viime syksyn viimeiset vadelmat pakkasesta, 1 appelsiini ja siemenseosta puoli kouraa







Lounaat/päivälliset


Kasviksia, raejuustoa, nuudeleita ja pari palaa makkaraa 


Paistettuja sieniä ja sipulia, salaattia, raejuustoa, ranskalaisia ja pala jauhelihapihviä

Aamupäivän perunamuusin lopuista rieskaa, porkkanaraastetta, kermaviiliä ja raejuustoa.




Välipalat
Leipäjuustoa, luonnonjogurttia ,siemenseos.


Omenamehua, luonnonjogurttia mansikoilla 


Mango-appelsiini smoothie


Näin kesällä ei tule tehtyä kahta lämmintä ruokaa päivässä joten siksi päivälliset ja lounaat on samassa.

Ruoka ei ole mulle koskaan ollut ongelma, onneksi. Vaikka olenkin ylipainoinen niin ylipainoni ei ole kertynyt roskaruoasta tai muista suolaisista herkuista. Pääasiassa olen lihottanut itseni karkeilla, pullilla, kakuilla ja muilla makeilla herkuilla. Niinpä mulle tällä hetkellä hankalinta on pysyä erossa ylimääräisestä sokerista (Oi suklaa kuinka kaipaankaan sinua!)

Kovasti on ollut opettelemista siinä ettei rivi suklaata pilaa koko "dieettiä". Minulla on takaraivossani ihan typerä, typerä ajatus joka huutelee korvaan kuinka ei ole järkeä lähteä lenkille kun söit herkkuja, no ihan hyvin voit vetää koko levyn kun söit jo palan, pilalle tän päivän ruokailut meni kuitenkin!
Yritän opetella siihen että herkut ei ole mikään palkinto tai pahe. Ne on jotain jota voin syödä kohtuudella tuntematta siitä huonoa omaatuntoa. Pyrin löytämään kohtuuden mutta tällä hetkellä matka sinne kohtuuteen tarkoittaa sokerikoukusta eroonpääsyä. Ja täytyy kyllä kehaista, 3viikkoa takana ja tummaa suklaata on syötynä vain kolme palaa!